Kuudes päivä

Työpäivä alkaa olla pulkassa ... ei varsinaista raportoitavaa.

Voikohan väsymys johtua tästä?

Toistaalta kun katsoo ulos tuota pimeyttä missä ropisee vesisade niin voiko sitä ihmetellä edes ettei halua pitää silmiään auki.

Viides päivä

Ei mitään sanottavaa, ei yhtään mitään.

Okei pakko sanoa että hyvältä tuntuu vaikka tuntuukin vaikealta paikoittain.

Kolmas päivä

Tätä olen vähän odottanutkin ja pelännytkin että mitkä ovat fiilikset kun alkaa paskaa satamaan niskaan, huonoja uutisia tulemaan.

No nythän tuo alkoi. Taidanpa keittää kupposen teetä ja katsella ulos ikkunasta ... josko tämä huomen tästä ... tai no vitut mitään jossitteluja vaan todellakin, kyllä tämä huomen tästä.

[10:59 ]Ei vittu että vituttaa

'Olipahan päivä ... tuli kohdattua asioita mitä en olisi halunnut kohdata, asioita mitä en olisi ansainnut kohdata ... mutta oli hyvääkin ja mikä tärkeintä ... selvisin noista kaikista!

Huomisesta tulee mahtava!

Ilta

On se ihmisen mieli vaan niin kovin jännä kun se yrittää itseään huijata, vedättää.

Keksii keinoja kumota päätös mikä on tehty, keinoja saattaa tilanteisiin missä houkutus katkaisee selkärangan. Ei sitä vielä tajua edes että mihin sitä on ryhtynyt.

Onneksi on jo ilta, kohta toivottavasti uni.

Toinen päivä

Onpa outo olo, vaikeaa sanoa että onko tämä hyvä, huono, jotain siltä väliltä vaiko jotain ihan muuta?

Ei tää ainakaan huono ole.

Outoa silti olla toista päivää ilman jotain joka on ollu päivittäin sun mukana 25 vuotta.

Ehkä huomenna tuntuu selkeemmältä, ehkä ylihuomenna? Paremmalta nyt ainakin