Tämä on tuttu reittu, ainut reitti mitä olen kulkenut.
Yhtäkkiä huomaankin että polku haarautuu, ei, ei tämä ole tuttu reittini, tuttu polkuni.
Miten tämä on mahdollista, miksen löydä tietäni sinne minne haluan?
Ympärillä on puita mutta ne eivät ole minun, en minä niitä halua.
Missä on minun puuni? Tiedän missä se on mutta sinne ei johda polkua.
Puuni ei halua minun löytävän polkua, se haluaa minun vaeltavan puutarhassa etsien.
Ei, en vaella, en etsi.
Istahdan kivelle ja odotan että puuni tulee luokseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti